Seuraamani blogit

Koska elämä ei ole pelkkää kuolemaa ja suremista, niin on oltava muutakin. On oltava vastapainoa, yin ja yang. Ja siksi suurin osa seuraamistani blogeista ovat kevyttä tavaraa suhteessa omaani. Toki voisin minäkin kirjoitella kevyistäkin asioista. Mutta osaisinko tehdä raskaan blogin ja toisen kevyen blogin, tuskinpa vain. En voi sulkea persoonastani toista puolta pois ja olla vain yhtä lajia kerrallaan. Se on kuulkaa koko paketti tai ei ollenkaan.

Mutta noista blogeista heijastuu samalla oma tilanteeni ja omat kiinnostuksen aiheeni. Ja ne ovat aika konkreettisia asioita, vaikka en itse juuri nyt tee kovin paljoa käsilläni. Teen, mutta se on hidasta. Koska mulla on monta projektia yhtaikaa. On se kirjaston kirjapino, jota välillä silmäilen. On se tyynyliina, jota välillä ompelen. Ja mielessä monta muuta asiaa. En ole vain yksi minuus, jolle riittää vain minimalistinen yksi esine pöydällä. Olen näet boheemi.

Laatikossa on odottamassa pienen pieni pitsi, josta tulee käspaikan pitsi. Ja se valmis pitsi sitten joskus määrittää käspaikkakankaan leveyden. Kyllä, kangas on valmiina. On kirjontalankoja ja kirjontakehyksiä. Mutta se pitsin virkkaaminen vaatii aika hurjasti. Viimeksi kun sitä tein aika pitkät matkat, sain kaupanpäällisiksi asentohuimauksen. Lanka kun on niin ohutta, että lukulasien lisäksi vaadittiin valaisin, jossa on suurennuslasi. Siinä sitä sitten väännetään maanisesti yhtä pitsiä, kunnes kroppa sanoo poks. Olisi se todellakin mukava saada joskus valmiiksi. Asia voisi edetä vaiheeseen 2 eli kankaan kutistamiseen ja ompeluun.

Itse kirjominen on suurin päätös. Minkälaisen kuvan päätän kirjoa. Seuraako se perinteitä vai tuleeko siitä aivan omanlaiseni. Sen aika näyttää.

Tällainen käspaikka oli Valamon myymälässä myytävänä. Minun tekemäni tulee olemaan paljon kapeampi ja kuva pienempi, koska ikonini on pienempää kokoa.

Ihailen käsitöitä ja ihailen muitten aikaansaamia asioita. Vaikka en itse saisi mitään aikaan, olen iloinen niistä jutuista, joita muut ovat tehneet. Siinä on jo kaksinkertainen ilo valmiina.

Olenpa jotain pientä tuunaillut eli uudistanut vanhaa uudeksi. Kirpparilta löysin aivan hyviä sisustustyynynpäällisiä ja erilaisia virkattuja liinoja. Päätin yhdistää nämä kaksi lajia keskenään. Koska puusohvamme kaipaa pehmeyttä, niin sitä on sitten saatava aikaan. Sisustyynyt piti tilata netistä uusina, koska meidän kylällä ei satu olemaan tyynyjä myytävänä. Enkä viitsi ajaa melkeinpä 100km yhteen suuntaan saadakseni muutaman hassun tyynyn. Posti tuo, toivottavasti ainakin. 

Erilaisia kirppislöytöjä

Ja yksi päällinen valmiina

Tällaisia ovat kevyemmät puuhani, joihin upotan mieleni aika-ajoin. En lupaa huimaa tahtia edistykselle, koska pakolla näitä ei synny. On annettava itselle aikaa ja armollisuutta ihan kaikessa.