sunnuntai 25. joulukuuta 2016

Ihmisen pitää tehdä se mitä ihmisen pitää tehdä

Suuria suuria sanoja ja ajatuksia on netti pullollaan. Ajatelmia ja listoja siitä ja tästä. Jotta oppisit elämään paremmin tai tehokkaammin tai hukkaamaan tehokkuutesi, koska kaikki äärilaitailu on jotenkin noloa.

Kultainen keskitie, jota ei ole olemassakaan. No mitä sitten pitää noudattaa, kun mikään ei riitä. Ei edes keskitien kulkeminen, ei siististi sivussa pysyminen. Teet niin tai näin, aina väärinpäin, jonkun mielestä.

Ajatukset lähti liikkeelle jostain uudenvuoden puheesta, jossa ajatukset rönsyili sukupuolisuudesta historian havinan keskellä ties minne, ja lopuksi hyvää uutta vuotta.

Kamalasti tavoitteita olla niin ja näin tai toisinpäin, jotta edes saisi muutosta aikaan. Vaan kyllä maailma menee eteenpäin muutenkin. Ehkä se menee eteenpäin jopa ilman ihmistä.

Kyllä se nyt vaan riittää, että elää elämäänsä, ihan arkista. Huolehtii ruokaa pöytään joka päivä. Toivottavasti jokaisella olisi siihen mahdollisuus. Tiedän senkin, ettei niin ole.

Mutta sillä se maailma pyörii eteenpäin, ihan arkisilla asioilla.

Koska olen vain kyllästynyt mahtaviin ajatuksiin, filosofioihin ja ohjeisiin, joita en rehellisesti sanottuna jaksa edes avata.. meilistä. Katson vaan, että joo.. taas pitäis lukea jotain ainutlaatuista. Ja kuitenkin, se mitään ainutlaatuista ole. Osaanhan ajatella itsekin. Kompastun ja nousen. Nousen ja lennän rähmälleni. Ihan silleen tasaisesti, vaikkakin tänä vuonna useammin rähmälläni kuin pariin kymmeneen vuoteen, kun viimeksi lennätettiin rähmälleen sillä lailla läpi vuoden.

Joulu tuli ja se meni. Tänään klassikoita toosasta, jos kanavat näkyvät. Ja huomaan, etten jotain elokuvaa ole koskaan katsonut edes kokonaan. Jos tänään katsoisin vain alun, kun muina vuosina olen todistanut vain lopun.

Eikä tässä mitään sen kummempaa asiaa ollut.

Vieläköhän E.T. itkettää kun hän phone home? Tuskinpa.

Tällaista tavallista ajattelua vaan tällä kerralla.