keskiviikko 6. heinäkuuta 2016

Muutosten vyöry

Hyvä muutos tällä hetkellä, vaan miten jaksan sen kaiken vetää läpi. Sisulla vissiin, tulta päin. On sitä ennenkin muutettu, tosissaan muutettu. On ollut sellainen klo 7 ylös pomppaava robotti, joka valahti sänkyyn klo 23 ja aamulla sama toistuu.. kestäen kuukauden. Nyt en vaan saa itseeni vetoa. Mutta ei se tarkoita sitä etten mitään olisi tehnyt.

Byrokratiat hoidettu, ihan kaikki, luulen. Ne kaikki loput kirjat melkein pakattu, valmiiksi kannettaviksi toiseen paikkaan. Vaatteilla sama homma. Vaan vielä on rojua ja kaikkea mahdollista, minne se laitetaan? On ylimääräistä pöytää ja sohvaa. Ja ne tarpeellisetkin tuntuu nyt ylimääräisiltä. On tauluja, on muistoja. Kaikkea pitäisi ja kohta huomaan jälleen unohtavani kaikkea tärkeää. Pää ei jaksa kantaa kaikkea tietoa mukanaan.

Toissapäivänä, eilen tuli 3kk kuolemasta. En laske enää päiviä, viikkoja, lasken kuukausia. Enkä tiedä kumpi päivä on se oikea päivä surra. Omituista ajattelua. Se ei ole päivämäärästä kiinni, vaan ajatuksistani, ikävästäni. Vuorossa on vaihe; miksi elämä menee näin. Löysin vauvakirjan, enkä voinut katsoa sitä. Valokuvat ovat läjänä laatikoissa, en jaksa käydä niitä läpi nyt. Paljon olisi varmasti turhia kuvia kukkasista tai puista.. senkun heittäisi pois. Mutta en jaksa katsoa sinun kasvojasi ja muistella.

Nyt on helpompi vain karsia tyhjänpäiväisiä lehtiä tai pelata ajankulukseen pelejä, joista ei seuraa yhtään mitään. Ehkä tyhjä pää.


http://hidastaelamaa.fi/2015/02/11-asiaa-joita-sinun-ei-tarvitse-tehda/?ref=rns_fb_share



  1. Sinun ei tarvitse perustella elämäntilannettasi.
  2. Sinun ei tarvitse perustella prioriteettejasi.
  3. Sinun ei tarvitse pyytää anteeksi, ellet ole pahoillasi.
  4. Sinun ei tarvitse perustella, miksi haluat olla yksin.
  5. Sinun ei tarvitse olla samaa mieltä muiden henkilökohtaisista näkemyksistä.
  6. Sinun ei tarvitse sanoa kyllä.
  7. Sinun ei tarvitse perustella ulkonäköäsi.
  8. Sinun ei tarvitse perustella ruokavaliotasi.
  9. Sinun ei tarvitse perustella uraasi tai vapaa-aikaasi koskevia valintoja.
  10. Sinun ei tarvitse perustella uskontoasi tai poliittista kantaasi.
  11. Sinun ei tarvitse perustella parisuhteesi tilannetta.

Näinhän se on, eikä muuksi muutu. Mutta mieli kaipaa vähän selontekoa oma itsensä vuoksi. 










perjantai 1. heinäkuuta 2016

Mietintämyssy

Edelleen mietin tuota edellistä asiaa.
Kun sanotaan kuin varoittaen, että kun heräät, niin putoat.
Ihan sama juttu, kun odotat ensimmäistä lastasi ja ihmisillä on enemmän tietoa josta he eivät kerro. Ikäänkuin olisi jokin julkinen salaisuus, jonka aavistat olevan, mutta kukaan ei paljasta asiaa.

Sellainen inside-juttu, sisäpiirin juttu, tieto jota ei tiedä ennenkuin se iskee päin näköä.
Mutta mietin, meneekö asiat muka kaikilla niinkuin automaattisesti huonosti. Että totuus lyökin molemmille poskille ja vielä kerran kirveellä niskaan???

Olen nähnyt sisäisillä silmilläni poikani istuvan vastapäätä, tuossa tuolissa tuossa tai tässä tuolissa kun istun tuossa toisessa. Ensin kerroin hänelle suruni ja itkin. Annoin hänelle vapauden lähteä eteenpäin, sillä suruni ei saa estää hänen sieluaan etenemästä.

Viimeksi näin hänet kissansa kanssa. Hän katsahti minuun ja lähti rinta rinnan kissan kanssa poispäin. Sinne vapauteen, jossa ei ole kipuja eikä esteitä. Pyysinhän häntä noutamaan kissansa, jonka aika oli tullut päätepisteeseensä. Tiesin sen tapahtuvankin, sillä merkit olivat olemassa. Ihminen ei vain halua nähdä kaikkea, vaikka sisäinen tieto kertoo totuuden. On jäähyväisten aika.

Olin nähnyt näyssäni 2 mustaa autoa, ruumisautoa? Tulevan kotini edessä. Ja niin tapahtui 2 kuolemaa ja poistumista, joita en olisi tahtonut tapahtuvan. Mutta minulle näytettiin aikataulu, vaikka en silloinkaan halunnut nähdä totuutta. Yritin vääntää autoja valkoisiksi, ne vain olivat mustia.

Sitä vain tahtoo olla sokea ja piiloutua hiekkaan kuin strutsi.

Edelleenkään en ole surun murtama jokaisena päivänä. Sitä tapahtuu, mutta se vaatii jonkin kipeän pisteen kohtaamisen. Ja silloin on tarkoitus surra ja antaa kyynelten valua. Ei joka päivä, ei joka hetki. Olen ihan arjessani kiinni. Otsassani ei enää ole kylttiä, joka kertoo menetyksestäni.






Elämä on kuin kirja,
et voi muuttaa sivuja, jotka on jo kirjoitettu,
mutta voit aloittaa
Uuden Luvun